Orgaanisen yhteiskunnan puolesta
Liberalismin ja valistuksen kritiikkiä.
Visiota orgaanisesta yhteiskunnasta, distributismista ja yhteisestä hyvästä.
Aristoteelis-tomistista realismia.
Viimeisimmät kirjoitukset
Lyhyempiä kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.
Puu-Myllypuro: hyvettä ilman omaa nahkaa pelissä
Päätös lähettää Puu-Myllypuron ja vastaavien alueiden suomalaislapsia heittopusseiksi maahanmuuttajavaltaisiin kouluihin ei ole pelkkä koulutuspoliittinen toimenpide. Se on jälleen yksi selkeä osoitus siitä, kuka järjestelmässämme kantaa huonojen päätösten riskin – ja kuka vain performoi hyvettä ilman mitään omaa nahkaa pelissä. Toistuva havainto on karu: kiihkeimmät tällaisten järjestelyjen puolustajat ovat usein joko lapsettomia tai sellaisia, joiden omat lapset eivät ole näissä kouluissa eivätkä riskialueilla. Heillä ei ole asiassa mitään henkilökohtaista panosta. Heidän aikahorisonttinsa, kiinnostuksensa ja riskinsä ovat toisenlaiset. Taloustiede ja evoluutiobiologia tukevat vahvasti sitä, mitä vanhemmat tietävät omasta kokemuksestaan: lasten saaminen muuttaa…
3. elokuuta 2026Liberalismin ongelmista podcastissa — ja vastauksia esitettyihin kysymyksiin
Kävin Keijon Tuumaustunti -podcastissa juttelemassa liberalismin ongelmista (linkki jaksoon). Olen ollut myönteisesti yllättynyt saamastani positiivisesta palautteesta, vaikka aihe on vaikea. Myös libertaarit ja oikeistoliberaalit ovat suhtautuneet liberalismikritiikkiini melko avomielisesti ja esittäneet pääosin asiallisia kysymyksiä. Ajattelin koota tähän blogikirjoitukseen minulle esitettyjä kysymyksiä ja niihin antamiani vastauksia. Kysymys 1 Keskustelussa sanottiin, että kapitalismissa on ollut velkaperusteinen raha. Jos katsoo, miten velkaperusteinen raha toimii tai mitä kapitalismi on, meillä on korkeintaan kaverikapitalismia (crony capitalism), mutta ei todellista kapitalismia. Siksi kapitalismia ja sen toimivuutta ei pitäisi arvioida etenkään lähihistorian tai nykyhetken perusteella. Kapitalismi toimii…
18. heinäkuuta 2026Miksi paikalliset suomalaiset kulttuurit katosivat – ja miksi sama toistuu nyt kansallisella tasolla?
Sama mekanismi kahdesti 1800-luvun lopulta alkaen Suomi kävi läpi voimakkaan alueellisten kulttuurien hajoamisen. Hämäläisyys, savolaisuus, karjalaisuus, pohjalaisuus ja muut maakuntakulttuurit eivät kadonneet kokonaan, mutta menettivät elävän, sitovan voimansa. Murteet heikkenivät, ja paikalliset tavat ja talousmuodot sulautuivat yhtenäiseen kansalliseen kulttuuriin. Tätä ei kyseenalaistettu. Sitä pidettiin edistyksenä: teollistuminen, kaupungistuminen ja kansakunnan rakentaminen vaativat liikkuvuutta ja keskittymistä. Alueelliset erityispiirteet nähtiin esteinä tälle. Nyt sama prosessi toistuu kansallisella tasolla. Suomalainen kulttuuri, kieli ja identiteetti häivytetään globalisaation ja massamaahanmuuton myötä. Ja jälleen monet pitävät tätä väistämättömänä ”edistyksenä”. Toisaalta myöskään kehityskulun vastustajat eivät näe yhteyttä näiden…
11. heinäkuuta 2026Kaiken hinta, ei minkään arvo
Talousliberalismi palvoo sokeasti keskittämisen ja urbanisaation ideologiaa, joka on viime vuosikymmeninä ollut Suomen talous- ja aluepolitiikan pyhä lehmä. Tosiasiassa kaupungit ovat riippuvaisia maaseudusta, ei toisin päin. Maaseutu tuottaa ruoan, energian raaka-aineet, puun, veden ja osan työvoimasta. Se ylläpitää myös biologista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä ylisukupolvista jatkuvuutta. Kaupunki on taloudellisesti ja eksistentiaalisesti loiseläin ilman maaseutua. Liberalismi tekee kaupungista ”edistyksen keskittymän” ja maaseudusta ”taantumuksellisen takamaan”. Todellisuudessa Helsinki ja suuret kasvukeskukset ovat imeneet maaseudulta parhaan työvoiman, verotuloja, kulttuurista elinvoimaa ja syntyvyyttä. Ja kun maaseutu autioituu, koko järjestelmä muuttuu pitkällä aikavälillä hauraaksi. Talousliberaalit eivät…
Teemat
Sivuston ajattelun keskeiset aiheet.
Liberalismin ja valistuksen kritiikki
Modernin liberalismin ja valistuksen perusoletusten sekä niiden yhteiskunnallisten seurausten erittelyä. Liberalismi ei ole neutraali järjestelmä vaan ideologia.
45 kirjoitustaYhteinen hyvä
Politiikan ja talouden tulisi palvella koko yhteisön kukoistusta, ei yksilön tai ryhmän etua yksin.
16 kirjoitustaOrgaaninen yhteiskunta ja subsidiariteetti
Yhteiskunta rakentuu luonnollisiin yhteisöihin, ja päätökset tehdään lähimmällä mahdollisella tasolla — ei kaukaisessa keskusvaltiossa.
20 kirjoitustaDistributismi ja omistamisen hajauttaminen
Omistuksen ja tuotantovälineiden laaja hajauttaminen: kolmas tie kapitalismin ja sosialismin välillä.
4 kirjoitustaKova raha, velkatalous ja aikapreferenssi
Vakaan ja niukan rahan merkitys: matala aikapreferenssi ja reaalinen säästäminen velkatalouden sijaan.
16 kirjoitustaPerhe, syntyvyys ja sukupolvet
Perhe yhteiskunnan perusyksikkönä sekä syntyvyyden ja sukupolvien jatkuvuuden kysymykset.
7 kirjoitustaKansakunta, maahanmuutto ja sisäinen koheesio
Kansakunnan ja kulttuurin merkitys sekä maahanmuuton vaikutus yhteiskunnan sisäiseen koheesioon ja luottamukseen.
25 kirjoitustaMaaseutu, omavaraisuus ja paikallisyhteisöt
Maaseudun, omavaraisuuden ja elinvoimaisten paikallisyhteisöjen merkitys kestävälle ja juurtuneelle yhteiskunnalle.
5 kirjoitustaLuonnollinen laki, hyveet ja moraali
Ihmisen toiminnan perustana luonnollinen laki ja klassiset hyveet — ei relativismi tai pelkkä valta.
17 kirjoitustaOrgaaninen ravitsemustiede ja terveys
Ravinto ja terveys osana inhimillistä kukoistusta; perinteinen ja luonnollinen ravinto teollisen paradigman haastajana.
TulossaKaunokirjallisuus ja kulttuuri
Kirjallisuus ja kulttuuri tapana nähdä todellisuus syvemmin: inhimillinen tila, hyveet, paha ja toivo modernin kriisin keskellä.
5 kirjoitusta