Pakotettu solidaarisuus
Miksi EU:n uusi muuttoliikesopimus — ota vastaan tai maksa 20 000 euroa jokaisesta torjutusta — on sakko kansallisesta suvereniteetista ja subsidiariteetin loukkaus.
EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (New Pact on Migration and Asylum) velvoittaa jäsenmaat joko vastaanottamaan tietyn määrän turvapaikanhakijoita tai maksamaan 20 000 euron sakon jokaisesta henkilöstä, jota ei oteta vastaan.
Käytännössä se on sakko kansallisen itsemääräämisoikeuden käyttämisestä.
Kyseessä on jälleen räikeä jäsenmaiden suvereniteetin ja subsidiariteettiperiaatteen loukkaus: EU määrää, ketä maan alueelle päästetään pysyvästi. Kansallisvaltiolta viedään kyky päättää omasta demografiastaan, kulttuuristaan ja sisäisestä koheesiostaan.
Tämä ei ole humanitaarista auttamista vaan ideologista väestöpolitiikkaa, jossa Euroopan alkuperäiskansat nähdään vaihdettavina resursseina – ei luonnollisina yhteisöinä, joilla on oikeus omaan jatkuvuuteensa. Kun maat kieltäytyvät, niitä rangaistaan taloudellisesti – eli niiden omien kansalaisten kustannuksella.
Liberaali universalismi asettaa abstraktin ”autonomisen yksilön” tai ”ihmiskunnan” kansakuntien yläpuolelle. Kun kansallinen yhteinen hyvä joutuu ristiriitaan tämän universalismin kanssa, kansallinen hyvä häviää aina.
Lopputulos on juuri tätä: pakotettua solidaarisuutta, joka nakertaa madon lailla Euroopan sisäistä koheesiota ja sen maiden maanpuolustustahtoa.