Epstein-asiakirjat ja juurettoman eliitin moraali
Mitä globalisaatio ja ylikansalliset elimet tekevät eliitin moraalille.
Mielenkiintoisinta Epstein-asiakirjojen paljastamassa lännen nykyisen liberaalieliitin korruptiossa (joka oli vielä hetki sitten perinnemedian mukaan salaliittoteoriaa) on se, kun asiakirjat kytketään osaksi tuon eliitin ajamaa maailmanjärjestystä. Tuossa maailmanjärjestyksessä ylikansalliset instituutiot ja globalisaation edistäminen ovat kaiken keskiössä. Tämä ei ole tietenkään sattumaa.
Näin syvä moraalirappio on nimittäin mahdollinen juuri abstraktin globalisaation mahdollistamassa verkostossa, jossa valta, raha ja vaikutusvalta ylittävät eettiset rajat.
Kun on luotu juureton ja kansallisvaltioiden yläpuolella oleva järjestelmä, se irrottaa eliitin kaikenlaisista perinteistä, hyveistä ja yhteisöllisyydestä. Emme usein ensisijaisesti pyri toimimaan oikein niinkään sen vuoksi, että on olemassa laki, joka kieltää tai sanktioi vääränlaisen toiminnan (sekin toki auttaa asiaa), vaan sen vuoksi, että meillä on koko joukko kulttuurisia, itsesääntelyyn perustuvia ja osin tiedostamattomia normeja (”rehti suomalaisuus”, ”haavoittuvassa asemassa olevia pitää suojella” jne.), jotka estävät moraalittoman toiminnan.
Kun päättäjien on toimittava kansallisvaltion asettamissa yhteisöllisissä puitteissa, nämä kulttuuriset normit tietysti toimivat huomattavasti paremmin ja estävät ainakin kaikkein räikeimmän moraalirappion (ja on vaikea nähdä, etteikö pedofiiliringin pyörittäminen ja lasten systemaattinen seksuaalinen hyväksikäyttö edustaisi mitä räikeimmän tason moraalirappiota). Lisäksi kansallisella tasolla operoivien päättäjien on usein edes yritettävä löytää ja perustella jonkinlainen ”yhteinen hyvä”, jossa pyrittäisiin huomioimaan ja yhteensovittamaan eri kansankerrosten intressit.
Kaikki tämä lentää roskakoppaan, kun eliitti pääsee puuhastelemaan läpinäkymättömien ja ei-demokraattisesti valittujen ylikansallisten instituutioiden ja verkostojen suojissa nähden moraalin vain relativistisena ja itsekeskeisenä asiana, jonka legitimiteetti on valta, yhteydet ja immuniteetti. Globalisaatiota ajava liberaalieliitti ei vastaa toiminnastaan tai päätöksistään enää kellekään – ei moraalisesti eikä usein lainsäädännön puitteissa (montakohan syytettä on nostettu aiempien paljastusten perusteella – montako syytettä tullaan nostamaan näiden tuoreiden paljastusten perusteella?).
Aiemmin Epsteinin ja hänen verkostonsa kaltaiset hahmot olivat ennemminkin osa ”pimeää alamaailmaa”; nyt he paistattelevat osana kaikkein keskeisimpiä vallankäytön instituutioita.
Ketkä Epstein-asiakirjoissa loistavat poissaolollaan? Ylikansallisiin elimiin kriittisesti suhtautuvat ”oikeistopopulistiset tahot”, jotka perinnemedia on pyrkinyt demonisoimaan kaikin tavoin – tietysti koska he ovat se porukka, jolla vielä on periaatteita ja moraalista selkärankaa vastustaa vallan keskittymistä läpinäkymättömiin instituutioihin.
Epstein-saagan paljastuksia taivastelevalle kansalaiselle näiden asiakirjojen tulisi toimia varoituksena: alistuminen globaalien ylikansallisten instituutioiden alaisuuteen on alistumista juurettoman eliitin alaisuuteen, joka korvaa moraalin vallalla.